Tuntuuko joskus siltä, että kasinopeli huijaa sinua? Vaikka laittaa taaloja pitkään jonoon ja sovittelee niitä kasinopeleihin, mitään ei tahdo tulla takaisin koneesta itselle päin.
Pitkän pelisession jälkeen pelivarat katosivat johonkin algoritmien syviin syövereihin, iki-ihanaan bittiavaruuteen. Myös talletusbonus suli sitä kierrättäessä eikä voittorahoja koskaan näkynytkään pelitilillä. Tai ehkä pieni printti bonusehdoissa jäi lukematta ja tuli pelattua liian suurella panoksella tai kierrätykseen sopimattomia pelejä. Tuntuu siltä, että onnetar ei vain ollut tänään puolellasi, tai rouva fortuna sattui vain nousemaan väärällä jalalla. Huono päivä kuitenkin.
Kun jackpotin houkuttelevuus käy liian isoksi, on sitä vuosien mittaan koitettu tavoitella mitä luovimmin keinoin. Keinoja ei ole kaihdettu, vaan kaikki voitavissa oleva on varmasti tehty, olivatpa keinot sitten rehellisiä tai ei.
Nykyään fyysisillä kasinoilla on huomattava määrä ammattilaisia, joiden tehtävä on tunnistaa kasinolle saapuvat huijarit. Myös taitavat huijarit ovat löytäneet tästä itselleen leiviskän, sillä joillekin ihmisille maksetaan kasinoiden puolesta huomattavia summia, että he käyvät testaamassa, miten kasinoiden huijauksien tunnistaminen toimii. Käytännössä he siis huijaavat ammatikseen ja jos he sattuvat onnistumaan, saa kasinon turvallisuusryhmä sapiskaa.
Vuosien varrella pelikoneiden ja pöytäpelien huijaamiseksi tehtyjä tempauksia on saatu kiinni lukuisia. Monet niistä ovat sellaisia, joita voisi kuvitella näkevänsä vain elokuvissa, mutta ne ovat totisinta totta.
Joku on keksinyt käyttää väärennettyjä kolikkoja, toinen on oivaltanut piilottaa tupakka-askiin radiolähettimen, joka puolestaan ohjasi rulettipallossa olevaa vastaanotinta. Nerokasta, eikö? Lue lisää alta!
Lasersilmät paljastivat oikeat kortit
Elokuvafestivaaleistaan tunnetussa Ranskan Cannesissa toteutettiin vuonna 2011 neljän huijarin suunnittelema kokonaisuus, jossa he onnistuivat kätevällä keinollaan anastamaan 88 000 euroa rahaa sikäläiseltä Les Princes Casinolta. Yksi neljästä huijarista työskenteli kasinolla, ja hän luonnollisesti sai oman messevän osuutensa huijauksesta, josta toki koko konklaavi jäi lopulta kiinni.
Nelikon huijaus perustui pelikortteihin tehtäviin merkintöihin, jotka olivat nähtävissä vain tietynlaisilla piilolinsseillä. Kasinolla työskentelevän huijarin tehtävä oli merkitä ”näkymättömällä” musteella kortteihin niiden pelillinen arvo, ja ainoastaan huijarinelikon muut kolme pelaajaa näkivät piilolinsseineen, mikä kortin arvo oli ja ymmärsivät, mitä siinä ollut ”näkymätön” piirretty symboli käytännössä tarkoitti. Tiedettyään kortit, he osasivat panostaa oikeaan aikaan voittavalla kädellä.
Nelikko onnistui täydellisesti ensimmäisellä kasinoreissullaan ja nettosivat mukavat voitot kotimatkalleen, jäämättä toimistaan kiinni. Nelikko nautti aikansa maittavia aterioita hienoissa ranskalaisissa ravintoloissa ja poksautteli samppanjapulloja, mutta heille alkoi hiipiä mieleen ajatus: pitäisikö kokeilla uudestaan?
Nelikko selvisi kuin varkain yhdestä pikavoittojen illasta, mutta se ei riittänyt heille, vaan nelikko päätti ottaa toteutukseen suunnitelman toisen vaiheen ja suuntasivat kasinolle uudelleen. Luultavasti kasinon turvallisuusosastolla oli raavittu päätä jo heidän ensimmäisellä visiitillään, sillä kolme pelaajaa voitti kohtuuttoman hyvällä prosentilla lyhyessä ajassa, mutta asiaan ei puututtu vielä tuolloin.
Jos sama huijaus olisi toteutettu nettikasinolla, olisi vilunkipeli varmasti huomattu. Niin maltalaiset kuin virolaiset nettikasinot käyttävät peleissään satunnaislukugeneraattoria, joka laskee satunnaisen matemaattisen todennäköisyyden jokaiselle voitolle. Jos keskimääräinen palautusprosentti pomppaa yhtäkkiä pilviin, ei se jää Viron peliviranomaiselta huomaamatta.
Ahneen loppu ei tapaa olla kansanperinteen mukaan parhaasta päästä, ja saman kohtalon kokivat cannasilaiselle kasinolle toisen visiittinsä tehneet pitkäkyntiset. Tuolloin he kiinnittivät jo liikaa huomiota ja kuinka ollakaan, heidän toimensa havaittiin ja merkityt kortit tunnistettiin. Tämän myötä he pääsivät nauttimaan ranskalaisen vankilakulttuurin tarjonnasta toviksi aikaa.
Signaaleja lähettävät tupakka-askit
Ennen vanhaan pubeissa ja ravintoloissa tupruteltiin tupakkaa hyvinkin ahkerasti, ja sama harrastus jakui kasinoillakin. Siinähän pelipöydän ääressä oli mukava savutella samalla, kun pelit tuottivat lisää pääomaa kukkaron pohjalle.
Vuonna 1973 tupakka-askit nousivat kuitenkin rooliin myös kasinohuijauksessa, ja tuolloinkin tapahtumapaikkana oli Ranska. Nerokkaalla tupakka-askeilla toteutetulla huijauksella huijarit kääräisivät makoisat miljoona dollaria rahaa taskujensa pohjalle ennen kuin jäivät kiinni.
Tupakka-askin ympärille kerääntyi lopulta kolmen huijarin porukka. Tapahtuman voisi sanoa olleen tietynlainen sisäpiirinkeikka. Yksi kolmikosta työskenteli kasinolla, ja pelipuolella huijauksen toteutuksesta vastasivat kasinotyöläisen sisko ja velipuoli. Itse huijaus tapahtui tupakka-askilla, johon oli rakennettu sisään radiolähetin, joka taas oli yhteydessä rulettipallosta löytyvään vastaanottimeen. Tupakka-askin lähettimen nappia painamalla kolmikko pystyi manipuloimaan melko tarkalleen sitä, mihin kohtaan rulettipyörää pallo asettui. Tarkkuus oli jopa hurjat 90 prosenttia.
Kasinon toimistolla ei jäänyt huomaamatta näiden kahden pelaajan hämmästyttävä osumaprosentti, jolla he käärivät rahaa. Toki kasinon omistajalla oli pieni mutka matkassa, sillä sen sijaan, että hän olisi ensisijaisesti syöksynyt huijarien perään, kiinnosti kasinotyöläisen sisko omistajamiestä kovin paljon. Toki hän alkoi epäilemään tilannetta, kun sama naishenkilö tuntui viihtyvän saman rulettipöydän ääressä usein, voittaen paljon.
Kasino tuotti isosti persnettoa, joten omistaja päätti testata kasinon salakuuntelulaitteiden varalta. Operaation tuloksena löytyivätkin tupakka-askin radiolähetin ja pallossa sijainnut vastaanotin. Kolmikon menestyksen päivät olivat siten luetut.
Hedelmäpelivoittoja väärennetyillä kolikoilla
Taitava pärjää aina elämässään, tavataan sanoa. Rahanväärentäjiä on aina ollut, ja useimmat ovat harrastaneet sitä erittäin surkealla menestyksellä. Mitä pidemmälle kehitys on maailmassa mennyt, sen vaikeammaksi rahojen väärentäminen on muodostunut, sillä turvamekanismien kehittämiseen on panostettu valtioiden ja niiden keskuspankkien toimesta huomattavia summia rahaa.
Vaan asuipa kerran eräs maailman parhaaksi väärentäjäksi tituleerattu Yhdysvaltojen Rhode Islandilla. Louis ”The coin” Colavecchio ei varsinaisesti koskaan väärentänyt rahaa, mutta kasinoita hän parhaansa mukaan huijasi. Viime vuosituhannella hän oli Atlantic Cityn ja Connecticutin kasinoiden painajainen.
Yhdysvaltalaishuijari keksi väärentää kasinoilla käytettäviä poletteja, joita useilla kasinoilla oli käytössä. Näillä poleteilla sai pelattua siis kasinoilla olevia kolikkopelejä, siis hedelmäpelejä ja muita vastaavia kolikoilla pelattavia automaatteja. Väärennökset olivat todella laadukkaita, sillä pelikoneet söivät Colavecchion kädestä. Jokainen hänen laittama poletti toimi kuin mikä tahansa kasinon oikeakin poletti.
Vaikka väärennökset olivat millintarkkoja ja taitavia, kasinoilla kuitenkin kiinnitettiin huomiota siihen, että polettien määrä oli yhtäkkiä lisääntynyt heidän varastoholveissaan. Lopulta miehen jäljille päästiin ja hänet pidätettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1998. Päästyään kuuden vuoden vankeuden jälkeen vapaaksi, hän ehti olla vapaana vain muutaman kuukauden, kunnes jäi jälleen kiinni huijauksesta. Toisen vankilavisiittinsä aikana miehestä kirjoitettiin myös kirja, joka nimettiin vaatimattomasti suoraan suomentaen ”Maailman parhaan huijarin seikkailut”. Collacecchio sai aikaan sen, että kasinot eivät enää juuri käytä poletteja, vaan niiden tilalle on otettu käyttöön paperiset kupongit, jotka pelaaja saa pelit lopettaessaan. Pelaaja voi lunastaa tällä kupongilla lähtiessään saamansa voitot.
Laserit osoittivat oikeat rulettinumerot
Maistuisiko 1,2 miljoonaa taalaa rahaa? Varmasti maistuisi, niinhän meille kaikille ja itseasiassa Britanniassa huijarikolmikko onnistui keräämään tällaisen summan tekemällään huijauksella. Potillaan kolmikko pääseekin kaikkien aikojen huijausten kärkikategoriaan, mitä tulee kasinoilla tehtyihin tempauksiin ja niistä käärittyihin voittoihin.
Huijauksesta vastannut kolmikko operoi tempauksensa vuosituhannen alkupuolella sittemmin suljetulla, lontoolaisella Ritz Casinolla. Heti ensimmäisenä iltana kahden serbialaisen miehen ja unkarilaisnaisen kolmikko käveli kasinolta ulos muhkea 100 000 punnan voitto taskussaan. Seuraavana iltana kolmikko palasi kasinolle, ja menestys oli vielä edellistäkin iltaa parempaa.
Käytännössä huijarit olivat rakentaneet hienon teknisen systeemin, jolla onnistuivat huijaamaan rulettipöydässä. Kolmikko oli puuhannut kännykköihinsä järjestelmän, jolla mittasivat ensin sitä, millaisella vauhdilla pelipöydän hoitaja rulettipyörää pyöritti. Laserit laskivat sen jälkeen, millä vauhdilla pallo ohitti toisen mittauspisteen, jolloin saatiin selville, missä vaiheessa pallon pyörivä liike alkaa heikentyä. Laserien tulokset menivät tietokoneelle, joka puolestaan laski laserien mittaustuloksen perusteella, mihin sektoriin pallo tulee kierroksella osumaan ja lähetti tiedon takaisin huijareille. Näin ollen huijarit saivat melko tarkan tiedon siitä, mihin kohtaan pallo suunnilleen tulee tällä kierroksella menemään ja siten tiesivät panostaa oikealle sektorille.
Kaikki tapahtui sekunneissa ja huijareiden täytyikin olla todella nopeita, joka herätti epäilyksen, onko moinen edes mahdollista. Täysin tarkkaan he eivät pystyneet tietämään pallon loppupaikkaa, mutta hyvin lähelle he sen onnistuivat menetelmällään laskemaan. Suurien voittojen myötä kasinon mielenkiinto heräsi ja rutiinitarkastuksen myötä kävi ilmi, että laserhuijaus on tapahtunut. He pääsivät lopulta kuitenkin kuin koira veräjästä, sillä mikään laki ei tapahtumavuonna 2004 varsinaisesti kieltänyt tätä tointa, vaikka huijaus kenties ilmeinen olikin.
TOP4 Suurinta kasinohuijausta kautta aikojen
February 19, 2021 by jkwebdesign • Nettikasinot •
Tuntuuko joskus siltä, että kasinopeli huijaa sinua? Vaikka laittaa taaloja pitkään jonoon ja sovittelee niitä kasinopeleihin, mitään ei tahdo tulla takaisin koneesta itselle päin.
Pitkän pelisession jälkeen pelivarat katosivat johonkin algoritmien syviin syövereihin, iki-ihanaan bittiavaruuteen. Myös talletusbonus suli sitä kierrättäessä eikä voittorahoja koskaan näkynytkään pelitilillä. Tai ehkä pieni printti bonusehdoissa jäi lukematta ja tuli pelattua liian suurella panoksella tai kierrätykseen sopimattomia pelejä. Tuntuu siltä, että onnetar ei vain ollut tänään puolellasi, tai rouva fortuna sattui vain nousemaan väärällä jalalla. Huono päivä kuitenkin.
Kun jackpotin houkuttelevuus käy liian isoksi, on sitä vuosien mittaan koitettu tavoitella mitä luovimmin keinoin. Keinoja ei ole kaihdettu, vaan kaikki voitavissa oleva on varmasti tehty, olivatpa keinot sitten rehellisiä tai ei.
Nykyään fyysisillä kasinoilla on huomattava määrä ammattilaisia, joiden tehtävä on tunnistaa kasinolle saapuvat huijarit. Myös taitavat huijarit ovat löytäneet tästä itselleen leiviskän, sillä joillekin ihmisille maksetaan kasinoiden puolesta huomattavia summia, että he käyvät testaamassa, miten kasinoiden huijauksien tunnistaminen toimii. Käytännössä he siis huijaavat ammatikseen ja jos he sattuvat onnistumaan, saa kasinon turvallisuusryhmä sapiskaa.
Vuosien varrella pelikoneiden ja pöytäpelien huijaamiseksi tehtyjä tempauksia on saatu kiinni lukuisia. Monet niistä ovat sellaisia, joita voisi kuvitella näkevänsä vain elokuvissa, mutta ne ovat totisinta totta.
Joku on keksinyt käyttää väärennettyjä kolikkoja, toinen on oivaltanut piilottaa tupakka-askiin radiolähettimen, joka puolestaan ohjasi rulettipallossa olevaa vastaanotinta. Nerokasta, eikö? Lue lisää alta!
Lasersilmät paljastivat oikeat kortit
Elokuvafestivaaleistaan tunnetussa Ranskan Cannesissa toteutettiin vuonna 2011 neljän huijarin suunnittelema kokonaisuus, jossa he onnistuivat kätevällä keinollaan anastamaan 88 000 euroa rahaa sikäläiseltä Les Princes Casinolta. Yksi neljästä huijarista työskenteli kasinolla, ja hän luonnollisesti sai oman messevän osuutensa huijauksesta, josta toki koko konklaavi jäi lopulta kiinni.
Nelikon huijaus perustui pelikortteihin tehtäviin merkintöihin, jotka olivat nähtävissä vain tietynlaisilla piilolinsseillä. Kasinolla työskentelevän huijarin tehtävä oli merkitä ”näkymättömällä” musteella kortteihin niiden pelillinen arvo, ja ainoastaan huijarinelikon muut kolme pelaajaa näkivät piilolinsseineen, mikä kortin arvo oli ja ymmärsivät, mitä siinä ollut ”näkymätön” piirretty symboli käytännössä tarkoitti. Tiedettyään kortit, he osasivat panostaa oikeaan aikaan voittavalla kädellä.
Nelikko onnistui täydellisesti ensimmäisellä kasinoreissullaan ja nettosivat mukavat voitot kotimatkalleen, jäämättä toimistaan kiinni. Nelikko nautti aikansa maittavia aterioita hienoissa ranskalaisissa ravintoloissa ja poksautteli samppanjapulloja, mutta heille alkoi hiipiä mieleen ajatus: pitäisikö kokeilla uudestaan?
Nelikko selvisi kuin varkain yhdestä pikavoittojen illasta, mutta se ei riittänyt heille, vaan nelikko päätti ottaa toteutukseen suunnitelman toisen vaiheen ja suuntasivat kasinolle uudelleen. Luultavasti kasinon turvallisuusosastolla oli raavittu päätä jo heidän ensimmäisellä visiitillään, sillä kolme pelaajaa voitti kohtuuttoman hyvällä prosentilla lyhyessä ajassa, mutta asiaan ei puututtu vielä tuolloin.
Jos sama huijaus olisi toteutettu nettikasinolla, olisi vilunkipeli varmasti huomattu. Niin maltalaiset kuin virolaiset nettikasinot käyttävät peleissään satunnaislukugeneraattoria, joka laskee satunnaisen matemaattisen todennäköisyyden jokaiselle voitolle. Jos keskimääräinen palautusprosentti pomppaa yhtäkkiä pilviin, ei se jää Viron peliviranomaiselta huomaamatta.
Ahneen loppu ei tapaa olla kansanperinteen mukaan parhaasta päästä, ja saman kohtalon kokivat cannasilaiselle kasinolle toisen visiittinsä tehneet pitkäkyntiset. Tuolloin he kiinnittivät jo liikaa huomiota ja kuinka ollakaan, heidän toimensa havaittiin ja merkityt kortit tunnistettiin. Tämän myötä he pääsivät nauttimaan ranskalaisen vankilakulttuurin tarjonnasta toviksi aikaa.
Signaaleja lähettävät tupakka-askit
Ennen vanhaan pubeissa ja ravintoloissa tupruteltiin tupakkaa hyvinkin ahkerasti, ja sama harrastus jakui kasinoillakin. Siinähän pelipöydän ääressä oli mukava savutella samalla, kun pelit tuottivat lisää pääomaa kukkaron pohjalle.
Vuonna 1973 tupakka-askit nousivat kuitenkin rooliin myös kasinohuijauksessa, ja tuolloinkin tapahtumapaikkana oli Ranska. Nerokkaalla tupakka-askeilla toteutetulla huijauksella huijarit kääräisivät makoisat miljoona dollaria rahaa taskujensa pohjalle ennen kuin jäivät kiinni.
Tupakka-askin ympärille kerääntyi lopulta kolmen huijarin porukka. Tapahtuman voisi sanoa olleen tietynlainen sisäpiirinkeikka. Yksi kolmikosta työskenteli kasinolla, ja pelipuolella huijauksen toteutuksesta vastasivat kasinotyöläisen sisko ja velipuoli. Itse huijaus tapahtui tupakka-askilla, johon oli rakennettu sisään radiolähetin, joka taas oli yhteydessä rulettipallosta löytyvään vastaanottimeen. Tupakka-askin lähettimen nappia painamalla kolmikko pystyi manipuloimaan melko tarkalleen sitä, mihin kohtaan rulettipyörää pallo asettui. Tarkkuus oli jopa hurjat 90 prosenttia.
Kasinon toimistolla ei jäänyt huomaamatta näiden kahden pelaajan hämmästyttävä osumaprosentti, jolla he käärivät rahaa. Toki kasinon omistajalla oli pieni mutka matkassa, sillä sen sijaan, että hän olisi ensisijaisesti syöksynyt huijarien perään, kiinnosti kasinotyöläisen sisko omistajamiestä kovin paljon. Toki hän alkoi epäilemään tilannetta, kun sama naishenkilö tuntui viihtyvän saman rulettipöydän ääressä usein, voittaen paljon.
Kasino tuotti isosti persnettoa, joten omistaja päätti testata kasinon salakuuntelulaitteiden varalta. Operaation tuloksena löytyivätkin tupakka-askin radiolähetin ja pallossa sijainnut vastaanotin. Kolmikon menestyksen päivät olivat siten luetut.
Hedelmäpelivoittoja väärennetyillä kolikoilla
Taitava pärjää aina elämässään, tavataan sanoa. Rahanväärentäjiä on aina ollut, ja useimmat ovat harrastaneet sitä erittäin surkealla menestyksellä. Mitä pidemmälle kehitys on maailmassa mennyt, sen vaikeammaksi rahojen väärentäminen on muodostunut, sillä turvamekanismien kehittämiseen on panostettu valtioiden ja niiden keskuspankkien toimesta huomattavia summia rahaa.
Vaan asuipa kerran eräs maailman parhaaksi väärentäjäksi tituleerattu Yhdysvaltojen Rhode Islandilla. Louis ”The coin” Colavecchio ei varsinaisesti koskaan väärentänyt rahaa, mutta kasinoita hän parhaansa mukaan huijasi. Viime vuosituhannella hän oli Atlantic Cityn ja Connecticutin kasinoiden painajainen.
Yhdysvaltalaishuijari keksi väärentää kasinoilla käytettäviä poletteja, joita useilla kasinoilla oli käytössä. Näillä poleteilla sai pelattua siis kasinoilla olevia kolikkopelejä, siis hedelmäpelejä ja muita vastaavia kolikoilla pelattavia automaatteja. Väärennökset olivat todella laadukkaita, sillä pelikoneet söivät Colavecchion kädestä. Jokainen hänen laittama poletti toimi kuin mikä tahansa kasinon oikeakin poletti.
Vaikka väärennökset olivat millintarkkoja ja taitavia, kasinoilla kuitenkin kiinnitettiin huomiota siihen, että polettien määrä oli yhtäkkiä lisääntynyt heidän varastoholveissaan. Lopulta miehen jäljille päästiin ja hänet pidätettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1998. Päästyään kuuden vuoden vankeuden jälkeen vapaaksi, hän ehti olla vapaana vain muutaman kuukauden, kunnes jäi jälleen kiinni huijauksesta. Toisen vankilavisiittinsä aikana miehestä kirjoitettiin myös kirja, joka nimettiin vaatimattomasti suoraan suomentaen ”Maailman parhaan huijarin seikkailut”. Collacecchio sai aikaan sen, että kasinot eivät enää juuri käytä poletteja, vaan niiden tilalle on otettu käyttöön paperiset kupongit, jotka pelaaja saa pelit lopettaessaan. Pelaaja voi lunastaa tällä kupongilla lähtiessään saamansa voitot.
Laserit osoittivat oikeat rulettinumerot
Maistuisiko 1,2 miljoonaa taalaa rahaa? Varmasti maistuisi, niinhän meille kaikille ja itseasiassa Britanniassa huijarikolmikko onnistui keräämään tällaisen summan tekemällään huijauksella. Potillaan kolmikko pääseekin kaikkien aikojen huijausten kärkikategoriaan, mitä tulee kasinoilla tehtyihin tempauksiin ja niistä käärittyihin voittoihin.
Huijauksesta vastannut kolmikko operoi tempauksensa vuosituhannen alkupuolella sittemmin suljetulla, lontoolaisella Ritz Casinolla. Heti ensimmäisenä iltana kahden serbialaisen miehen ja unkarilaisnaisen kolmikko käveli kasinolta ulos muhkea 100 000 punnan voitto taskussaan. Seuraavana iltana kolmikko palasi kasinolle, ja menestys oli vielä edellistäkin iltaa parempaa.
Käytännössä huijarit olivat rakentaneet hienon teknisen systeemin, jolla onnistuivat huijaamaan rulettipöydässä. Kolmikko oli puuhannut kännykköihinsä järjestelmän, jolla mittasivat ensin sitä, millaisella vauhdilla pelipöydän hoitaja rulettipyörää pyöritti. Laserit laskivat sen jälkeen, millä vauhdilla pallo ohitti toisen mittauspisteen, jolloin saatiin selville, missä vaiheessa pallon pyörivä liike alkaa heikentyä. Laserien tulokset menivät tietokoneelle, joka puolestaan laski laserien mittaustuloksen perusteella, mihin sektoriin pallo tulee kierroksella osumaan ja lähetti tiedon takaisin huijareille. Näin ollen huijarit saivat melko tarkan tiedon siitä, mihin kohtaan pallo suunnilleen tulee tällä kierroksella menemään ja siten tiesivät panostaa oikealle sektorille.
Kaikki tapahtui sekunneissa ja huijareiden täytyikin olla todella nopeita, joka herätti epäilyksen, onko moinen edes mahdollista. Täysin tarkkaan he eivät pystyneet tietämään pallon loppupaikkaa, mutta hyvin lähelle he sen onnistuivat menetelmällään laskemaan. Suurien voittojen myötä kasinon mielenkiinto heräsi ja rutiinitarkastuksen myötä kävi ilmi, että laserhuijaus on tapahtunut. He pääsivät lopulta kuitenkin kuin koira veräjästä, sillä mikään laki ei tapahtumavuonna 2004 varsinaisesti kieltänyt tätä tointa, vaikka huijaus kenties ilmeinen olikin.